Minulla oli yläasteella historian opettaja, joka toisti meille sitä, miten emme voi ymmärtää nykyhetkeä ja tulevaisuutta, jos emme ymmärrä menneisyyttä. Tästä oli pakko olla samaa mieltä jo silloin.
Tuo ymmärrys säilytetään käytännössä siten, että varsinkin tutkijoita varten säilytetään tästä ajasta olennaista arkistoaineistoa tarpeeksi kattavasti. (Tosin näin arkeologina ja museologina on todettava myös, että asiakirjatieto ei ole ainoa minkä säilymiseen pitää kiinnittää huomiota, vaan myös esineet ovat tärkeitä. Kaikkein rehellisimmän ajankuvan voi itse asiassa saada ehkäpä tutkimalla tunkion arkeologisin menetelmin eli roskatutkimuksella.)
Tämän ajan päätähuimaavan suurten tietomassojen keskellä on tärkeää pyrkiä parhaansa mukaan tunnistamaan pysyvän säilyttämisen piiriin kuuluva asiakirjatieto, koska kaiken tiedon säilyttäminen on mahdotonta. Lisäksi myös edellisiltä sukupolvilta periytynyt arvokas arkistoaineisto pitäisi saada säilytettyä. Esimerkiksi kaikki ennen vuotta 1920 syntynyt aineisto on lähtökohtaisesti pysyvästi säilytettävää, koska sitä on säilynyt niin vähän.
Yhdistysten ja pk-yritysten arkistoaineistot kertovat ainutlaatuisella tavalla yhteiskunnan arjesta. Millaista tällaisen arkiston hallinta on käytännössä?
Valmistelen koulutusta, jossa kerron, miten opit hoitamaan yhdistyksen tai pk-yrityksen arkistoa niin, että osaat säilyttää historialliset aineistot luotettavasti sekä tunnistaa tämän ajan arvokkaat aineistot tulevia sukupolvia varten. Haluaisitko tarkempaa tietoa tämän koulutuksen ennakkotarjouksesta?
Voit ilmoittautua mukaan koulutuksen odotuslistalle napsauttamalla tästä tai alla olevaa painiketta. Odotuslistalle ilmoittautuminen ei sido tai velvoita sinua ostamaan koulutusta tai mihinkään muuhunkaan.
-Hanna
(P.S. Yritin välillä tuoda naamaani esiin, jotta näette kuka tyyppi täällä onkaan äänessä. Tuulen mielestä hiukset olivat nyt jotenkin kauhean olennainen elementti tällä kertaa. 😂)