Potilasasiakirjoilla on suuri merkitys sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa. Niistä hoitava taho näkee esimerkiksi, miten potilasta on aiemmin hoidettu. Suurimmassa roolissa hoidon toteuttamisen kannalta ovat usein uusimmat tai ainakin melko uudet potilasasiakirjat, mutta merkitystä on myös esimerkiksi rokotustiedoilla varhaisimmista rokotuksista lähtien. Potilasasiakirjat myös kertovat vakuutusyhtiölle siitä, onko korvauksen maksaminen esimerkiksi johonkin tapaturmaan liittyen aiheellista.
Uusi asiakastietolaki (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä, 703/2023) toi muutoksia potilasasiakirjojen säilytysaikoihin, mutta potilastietojen yleisin säilytysaika on edelleen 12 vuotta potilaan kuolemasta. Muuten säilytysajat vaihtelevat: esimerkiksi kliiniset kemian näytteet voidaan hävittää heti, kun analyysi on tehty, potilaskohtainen hoitoon liittyvä kirjeenvaihto/yhteydenpito säilytetään 5 vuotta ja perinnöllisyyslääketieteen ja harvinaissairauksien kannalta merkittävät asiakirjat säilytetään pysyvästi (joskin säilytystarve on arvioitava 5 vuoden välein).
Lain voimaantulosäännöksistä kannattaa huomata tämä kohta:
🔎Tämän lain liitteessä tarkoitettuja säilytysaikoja sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa laadittuihin asiakirjoihin. Lisäksi sovelletaan, mitä valtionarkisto, arkistolaitos ja Kansallisarkisto ovat erikseen määränneet asiakirjojen arkistoinnista. 🔍
Niinpä esimerkiksi 18. ja 28. päivä syntyneiden potilasasiakirjat säilytetään yhä pysyvästi, mutta joidenkin asiakirjojen säilytysaika saattaa muuttua takautuvasti.
Käsittelen potilasasiakirjojen hallintaa ja arkistointia sekä mm. uutta asiakastietolakia laajemmin Potilasasiakirjat ja niiden käsittely -koulutuksessa. Koulutus pidetään torstaina 4.4.2024 kello 13-15 etäkoulutuksena ja yhteistyössä Eduhousen kanssa. Lue lisää ja ilmoittaudu koulutukseen napsauttamalla tästä tai alla olevaa painiketta!
– Hanna